Tämä viikko on ollut aika mahtava, joten antakaas kun kerron miksi.
(Älkääkä hämmentykö, kun se alkaa huonosti. Useimmat hyvät asiat tuntuvat saavan alkunsa jostain huonosta.)
Ensinnäkin, viikon alussa kärsin todella kovista vatsakivuista. Minulla oli univaikeuksia, joten olin valmiiksi väsynyt ja sen lisäksi ahdistunut, koska tuntui siltä, etten saisi mitään aikaan. Tiedättehän, yksi sellaisista päivistä? Ne tulevat yleensä kuukausittaisen suklaanhimon ja viltin alle pakenemisen tarpeen kanssa. Tajuatte varmaan.
On päiviä, kun annan periksi noille päiville ja otan vapaapäivän. Kun sille on tarvetta. Mutta tällä kertaa, koitin jotain erilaista. Sanoin itselleni: “Voit katsoa vain motivoivia tai positiivisia videoita youtubesta. Se siitä. Sinun ei tarvitse tehdä mitään.”
Joten otin kupin kahvia, pari piparia (miten ne maistuvatkin niin hyvältä juuri ennen joulua ja heti joulun jälkeen?) ja mukavan asennon sohvalla.
Ja sitten kuuntelin Michael Hyattin kertovan minulle, kuinka hän – menestyvänä yrittäjänä ja bloggaajana – usein (ei joskus) tuntee, ettei hänen päässään ole yhtään mitään ja hän ei kykene kirjoittamaan yhtään sanaa.
Hän myös sanoi, ettei kannata luovuttaa. Että olet niin lähellä, älä luovuta. Mitä ikinä teetkään, älä luovuta.
En tiedä oliko se se lämmin kahvi vai motivoivat sanat, jotka auttoivat, mutta sen jälkeen olen saanut tehtyä asioita, jotka olen luvannut tehdä joskus. Ja tajusin, ettei oikeastaan ole parempaa päivää, kuin tänään. Tänään on joskus. Kirjoitin blogia. Siivosin keittiön. Lakkasin varpaankynnet. Sovin treffit. Juoksin mäkeä.
Motivaatio ei ole yleensä ongelmani, mutta huonona päivänä positiivisuuspläsäys kasvoille tekee ihmeitä.
Ja päiväunet proteiinipatukan kanssa (“terveellisempi” versio suklaasta).
Tammikuu – musta tuntuu, että alan tykätä sinusta enemmän joka päivä.
P.S. Otan sen takaisin. Suklaata ei voi verrata mihinkään muuhun. Anteeksi, suklaa. #teamrealchocolate
kuvat DailyChic
Lue myös
