En saa karistettua harteilta sitä ikävää tunnetta, että jotain pitäisi kirjoittaa viime vuodesta. Jotain ihanaa ja upeaa, kertoa teille suurista saavutuksistani tai kuinka paljon matkustelin tai muuten vaan korostaa vuoden 2016 mahtavuutta.
Jostain syystä haluaisin odottaa.. Toivon, että olisi oikeasti ensi vuosi ja voisin kertoa teille niistä kaikista ihanista asioista, joita toivoin ja kuinka ne tulivat toteen. Tai kuinka olisin voinut tehdä paremmin ja tämä vuosi olisi ollut paras kaikista. Mutta tässä sitä ollaan – on jo neljäs sivu kirjasta 2017 enkä ole varma, miten saan tunteitani sanoiksi.
Rakastin joulua, mutta heti kun se oli ohi, tunsin itseni vähän eksyneeksi. Uusi Vuosi oli tulossa, eikä pelottavaa olleet niinkään tulevat lupaukset ja se uuden sivun kääntäminen (tai no, ehkä vähän sekin), vaan taakse katsominen ja edelliselle vuodelle vilkuttaminen.
Mitä sanoisin? 2016 – menit ainakin nopeasti.
Se ei ollut pelkkää ylämäkeä. Tajusin, ettei työni ollutkaan sitä, mihin olin hakenut, kärsin burnoutista ja jonkin aikaa olin hukassa. Mutta uskon, että siitä seurasi jotain hyvää. Taisin löytää sen, mitä oikeasti halusin tehdä ja sain uutta energiaa tehdä sitä. Minusta tuli yrittäjä. Sitä ei satu joka vuosi, eihän? Aloin keskittymään kirjoittamiseen, kauneuteen ja tähän blogiin. Olenkin jo saanut tehdä töitä joidenkin upeiden brändien kanssa ja takana on muutamia ylpeitä hetkiä, paljon oppimista ja nälkä menestyä.
Ehkä siksi tämän tekstin kirjoittaminen ahdisti, enkä halua julistaa mennyttä vuotta mahtavaksi. Se nälkä menestyä, intohimo tehdä lisää ja enemmän, aina vain paremmin. Se on myös hassua, koska tiedän, etten koskaan tule olemaan valmis. Aina on tilaa enemmälle, paremmalle. Perfektioistille se tarkoittaa yhä vain enemmän työtä: löytää täydellinen tasapaino saadakseen itsestään parhaimman irti.
Kirjoitin tämän jo ennen joulua lähteneseen sähköpostiuutiskirjeeseen, mutta se on pakko kirjoittaa vielä uudestaan. Koska se tulee olemaan minun ainut uuden vuoden lupaus.
“Burn brightly without burning out.”
Richard Biggs
Koska jos poltat kaiken, ei valolle jää tilaa. Ja se valo, se tuli on mikä pitää minut liikkeellä.
xx Charlotta
Ihan vain muistuttamaan itseäni ja piristämään vähän tätä postausta – haluan kuitenkin jakaa jotain kohokohtia menneeltä vuodelta. Koska jos oikeasti katson taaksepäin ja keskityn yksityiskohtiin.. vedin aika hyvin. (Älkää kertoko Charlotalle!)
Pääsin matkustamaan Pariisiin kahden siskoni kanssa, ja se oli unelmien täyttymys. En ole ikinä nauranut niin paljon! Paris look: Spicy.
Vietin aurinkoisen loman Rodoksella. Muistan juoneeni viiniä, syöneeni pizzaa ja olleeni niin onnellinen, että poskille tippui pari onnenkyyneltäkin. Rodos Highlights.
Matkustin Riikaan ja muutaman yön ajan sain asua kuin kuninkaallinen. My trip in Riga, Latvia.
Oivalsin asioita ja kirjoitin niistä rehellisesti teille. Yksi vihellys liikaa / Naisena olemisesta , Feeling blue , About life and dreaming , What If I fall?
Luovuin e-pillereistä ja sain aknen siitä hyvästä. Sen jälkeen vähän niin kuin päihitin sen (ja jaoin kuvia meikittömistä kasvoistani). About birth control pills , I am not perfect, How I treat my acne, Skin update after tretinoin
Saavutin joitain fitnesstavoitteitani. Olen juossut kuin hullu ja rakastan sitä. Pystyn tekemään miesten punnerruksen. Olen laihtunut.
Ja – olen hiljalleen alkanut löytää tyyliäni! Blogissa on vähemmän asukuvia, mutta päivitän niitä enemmän Instagramiin. Tervetuloa seuraamaan.
Miten sinun vuosi meni? Tai jos kysyminen tekee olosi tukalaksi – tiedä, että ymmärrän ja me tullaan olemaan molemmat parempia ensi vuonna!
