Uusia alkuja

charlotta eve lifestyle blog

On vihdoin joulukuu ja kuten aina, se tuntuu ihanalta ja vähän stressaavalta. On ihana herätä, napsauttaa jouluvalot päälle ja avata joulukalenteri (saan sekä suklaata että meikkejä). Toisaalta tiedän, että aaton aatto on vain silmänräpäyksen päässä ja harmittaa jo nyt lomien ja tämän vuoden loppuminen.

Olen jo pitkän aikaa halunnut tulla kirjoittamaan tänne. Jotain. Ja nyt, tietysti, jakamaan isoja uutisia. Mutta kaiken (vauvan, kodin, oman elämän, työn jne.) pyörittäminen on ollut vaikeampaa, kun ajattelin. En ole päivittänyt blogia niin usein, kuin olisin toivonut. Toisaalta vauvavuosi (josta on vielä 2 jäljellä) on ollut intensiivinen. Aika ja energia on mennyt perhe-elämään, kodin siisteyteen ja itseni kunnossa pitämiseen. Olen yrittänyt myös välillä ottaa omaa aikaa ja nähdä ystäviä. Olen priorisoinut rakentamaan kivaa arkea minulle ja Evalle. Olen treenannut aika paljon ja toisaalta myös levännyt. Ja tietysti nauttinut tästä ajasta, ilman työstressiä. Koska kukaan muu ei vaadi minua suoriutumaan ihan kaikesta, paitsi ehkä minä itse.

Ja se on kyllä tuntunut oikealta ratkaisulta. Raskaus oli omalle keholle sellainen myllerrys, että arvostan todella sitä, että voin taas liikkua ja tuntea itseni itseksi. Lisäksi vauva-aika menee niin äkkiä. Ei pitäisi olla kiire minnekkään.

Olen vähän kompensoinut blogin epäaktiivisuutta Instagramin puolella, mutta eihän se ole ihan sama. Ideoita, ajatuksia ja tunteita on herännyt (joita olisin ehkä halunnut jakaa), mutta sitten niille ei olekaan ollut aikaa tai energiaa. Onneksi kaikesta voi kirjoittaa myös jälkikäteen, vaikka osa ajatuksista on varmasti kadonut jonnekin äitiaivojen syövereihin.

Vaikka olin varautunut, niin äitiyteen ei oikeasti voi varautua. Miten upeaa, haastavaa ja ennen kaikkea luonnollista se on. Saada katsoa, kun Eva hymyilee, nukkuu ja kasvaa omaksi ihmisekseen. Hän loistaa ja saa minut loistamaan. Välillä tuntuu, että sydän pakahtuu rakkaudesta ja on niin onnekas olo. Että vaikka maailmassa ei olisi mitään muuta, niin Eva riittää. Että en halua edes räpäyttää, kun katselen häntä, etten vain jää sekunnistakaan paitsi.

Ja toisena hetkenä sitä haluaisi vaan olla yksin ja vain Charlotta. Olen kasvanut ja kompuroinut tämän vuoden aikana paljon. Olen käynyt läpi varmaan kaikki kriisit, ja osa on varmasti vielä keskenkin. Miten monta kertaa olenkaan haaveillut omasta asunnosta, sisältäen vain yhden sängyn, jossa nukkuisin yhdeksästä yhdeksään. Mutta sitten tuli unikoulu ja nyt saan ihan hyvin unta. Enkä nyt oikeasti ole muuttamassa.

Mutta me olemme. Ja siinä ovat ne isot uutiset! Olen elänyt lähes koko elämäni Helsingissä, mutta nyt muutamme Vantaalle. Muutamme uuteen taloon metsän viereen. Tulen tarvitsemaan autoa paljon enemmän kuin täällä, mutta hei, ainakin minusta tulee kokeneempi kuski. Sanoinhan minä tässä haastattelussa, mitä en oikein vieläkään usko todeksi, että suunnitelmissa on muuttaa vähän kauemmaksi Helsingistä. Eva saa oman huoneensa. Me saamme lisää tilaa. Me saamme saunan. Ja talo on kaunis.

Olohuoneesta löytyy myös takka, enkä malta odottaa, että pääsen tuijottelemaan sitä kahvikuppi kädessä.

charlotta eve lifestyle blog

Muutokset ovat minulle vaikeita. Fakta, josta Risto muistuttaa minua. Ilmeisesti itkin ennen tähän asuntoon muuttoakin, vaikka olen viihtynyt täällä erittäin erittäin hyvin. Joten muistutan itseäni siitä, että muuttaminen on stressaavaa, mutta kyllä kaikki järjestyy. Seinällämme on taulu, jossa lukee “koti on siellä missä olen sinun kanssasi”. Ja se on totta. Elämä muuttuu hieman, mutta totun siihen. Ja odotan muuttoa kyllä myös innolla.

Tästä kuukaudesta tulee siis kiireinen. Täytyy käydä tavaroita läpi, pakata ja suunnitella. Ja tietysti hoitaa vauvaa, nähdä ystäviäkin välillä ja toivottavasti myös ihan vaan katsella joululeffaa viltin alta. Viimeiseksi mainittu on erityisen tärkeää.

Mutta oikeastaan tämä kaikki kuulostaa todella kivalta. Olen aika aktiivinen tyyppi ja tykkään saada aikaiseksi asioita. Se piirre minussa on korostunut nyt äitinä. Produktiivisuus kotona on todella jotain! Jospa jossain vaiheessa myös tämä läppärin avaaminenkin tulisi selkärangasta.

Ensi vuodelle on muuten suunnitelmissa palata töihin osa-aikaisesti. On ikävä tätä.

Uudet alut ovat hyviä. On toiveikas olo.

charlotta eve lifestyle blog

Miltä sinun loppuvuosi näyttää?

 

 

Joulu meidän kotona

Tervetuloa meidän kotiin – jouluna! Kodin koristeleminen marraskuussa (aloitan aikaisin) on aina tärkeä juttu itselle joulufiiliksen tuomisessa. Ajattelin, että olisi kiva jakaa kuvia meidän koristeluista. Ehkä saat täältä vähän joulufiilistä? Lisäksi itseä aina kiinnostaa nähdä, miltä muiden kodeissa näyttää.

Tämä saattaa olla ensimmäinen kerta, kun jaan enemmän kuvia asunnostamme. Vertailen helposti kotiamme ja ottamiani kuvia kaikkien upeiden sisustusbloggaajien virheettömiin koteihin ja mielettömiin sisustusratkaisuihin. Ja tiedän – kyseessä on ammattilaiset ja heidän työnsä. Silti vertailen ja tulee helposti olo, ettei meidän tyyli ole tarpeeksi hyvä. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin maailman rakkaimmasta paikasta meille. Ja olen luvannut itselleni lopettaa vertailun, joten tässä taas yksi yritys. (Viime aikoina olen muuten jopa jakanut kuvia sotkuisesta kodista IG:ssä. Ihan vaan muistuttaakseni kaikkia – myös itseäni – siitä, että elämän jäljet ovat ihan normaalia. Ja kieltämättä näin seitsemännellä kuulla raskaana kodin pitäminen kiiltävänä ei ole ihan ykkösenä listalla.)

Tämän kranssin askartelin itse ja rakastan sen överiyttä. Se koristaa oveamme ja ilahduttaa aina kotiin tullessa.

Joulu meidän kotona

Meillä on kaksi joulukuusta: iso ja pieni. Pieni pöytäkuusi oli ensimmäinen ostamani joulukuusi meidän yhteiseen kotiin. Silloin asuimme vielä yksiössä ja se oli ainut sinne sopiva vaihtoehto. Tuo pieni kuusi on yhä tärkeä ja se ilahduttaa meitä makuuhuoneen lipaston päällä. Se oli muuten ostaessani viimeinen kappale – kävi tuuri, että sain sen! Pieni kuusi muistuttaa siitä hetkestä, kun aloin rakentamaan yhteisiä jouluperinteitä Riston kanssa. Miten tahansa tai missä vietänkään joulua, saan jakaa sen hänen kanssaan.

Mitä tulee isompaan kuuseen, haaveilen oikeastaan isommasta. Seuraavaan isompaan asuntoon aion hankkia ison lumisen kuusen. Koristeiden suhteen olen valinnut kultaa, pronssia ja valkoista. Hassua, miten ennen rakastin hopeaa ja nyt en voi sietää sitä. (Olen silti säästänyt hopeiset pallot, koska olen oppinut olemaan luottamatta makuuni. Se kun muuttuu.)

Pieni pöytäkuusi ja joulukalenteri. Säästin viime vuoden Ritualsin kosmetiikkakalenterini ja täytin sen suklaalla. Oli muuten aika hyvä päätös!

Paras aika vuodesta

Mitä tulee muihin koristeisiin, olen lisännyt tontun tai valoja sinne tänne. Ikkunoita koristaa pienet paperitähdet. (Listallani on myös isomman, ehkä valaistun tähden ostaminen.)

Kylpyhuoneeseen olen lisännyt vain talvisen kynttilän. Siihen liittyy muuten hauska tarina. Minä olin ennen se jouluintoilija, siinä missä Risto ei välttämättä niin välittänyt joulusta. Mutta tänä vuonna Risto kyseenalaisti kylpyhuoneen koristelut (tai niiden puutteen) kommentoimalla: “Ei kai joulukoristeet voi loppua kylppäriin? Aiotko lisätä sinne jotain? Ehkä pari tonttua?”

Kuivatut eukalyptuksen lehdet koristavat vessaa itse tekemässäni maljakossa läpi vuoden.

Kuva viime vuodelta (kun vielä mahduin tuohon pyjamaan). Joululakanat ovat tosin yhä ajankohtaiset! Joka joulu pidän huolen, että herään näistä lakanoista, jotka sain siskoltani aikoinaan lahjaksi.

Odotan aina joulua. Se on aika pysähtyä, reflektoida kulunutta vuotta ja ihan oikeasti rentoutua. Ottaa aikaa itselle ja perheelle. Tänä vuonna rentoutuminen tulee erityisen tarpeeseen. Ihanaa pystyä nauttimaan raskaudesta juuri joulukuussa. Aika monta joulua kun toiveiden kärjessä oli lapsi. Ei enää kauaa, että siirryn vauvakuplaan ja elämä muuttuu isosti. Mutta ensin nautin tästä ihanasta joulunajasta.

P.S. Kuinka sopivaa, että kuvien oton jälkeen pistimme olohuoneen ja ruokailutilan ihan uusiksi? Vaihdoimme toisin sanoen niiden järjestystä päittäin. Pidän kodistamme vielä enemmän nyt. Ehkäpä joulun jälkeen inspiroidun jakamaan kuvia tavallisesta sistustuksestamme. Ja ehkä voisin sitten jakaa myös makuuhuoneesta ja vauvan jutuista kuvia?

Voisin muuten vielä nopeasti vinkata jouluarvonnasta, joka löytyy IG-tililtäni. Jaossa on sadan euron lahjakortti nobelle.

Koristeletko sinä kotia jouluksi?

 

Ja vielä: Ihanaa Joulua!

 

Scroll to top