Vietän tällä hetkellä tyttöjen viikonloppua Kuopiossa ja pää lyö vähän tyhjää tämän postauksen suhteen. Tiedän, tylsä aloitus, mutta sille on syynsä. Tänne tuleminen ei nimittäin sujunut ihan niin kuin Strömsössä.
Matkustin ensimmäistä kertaa OnniBussilla eikä kokemus ollut kyllä mitenkään positiviinen. Pelkään yleensä enemmän tai vähemmän muiden ihmisten kyydissä ja huomasin olevan vähän ennakkoluuloinen tuota suurta punaista laatikkoa kohtaan. Iso ja korkea bussi heiluu tietysti ajaessa ja kysyin ystävältäni, miten tasaista kyyti yleensä on. Kuulemma ihan tasaista.
Kirjoitin itse asiassa postausta, kun yhtäkkiä tunsin bussin heiluvan enemmän ja vieressä istuva ystävä oli lentää penkiltä. Oltiin kovassa vauhdissa moottoritiellä ja menossa tien sivuun. Muistan vaan kyseleväni ääneen, että mitä täällä tapahtuu samalla kun pidän kiinni ystävästäni.
Shokki olikin aikamoinen, kun katsoin etuikkunoista ulos ja auton rengas vieri bussin edellä. Pian pysähdyttiin onneksi yhtenä kappaleena. Bussinkuljettaja kuulutti, että auton molemmat vetorenkaat olivat irronneet. Molemmat. Eli bussin takarenkaat lähtivät moottoritiellä kovassa vauhdissa irti. Tässä vaiheessa iski shokki ja toisaalta samaan aikaan helpotus, kun tajusin mistä oltiin juuri selvitty.
Siinä, missä lentokoneiden siivet tarkastetaan lentoa varten, pitäisi bussi täynnä ihmisiä tarkastaa ja olla kunnossa.
Yritän aina elää elämääni päivä kerrallaan enkä pidä sitä itsestäänselvyytenä. Silti tälläiset “läheltä piti” tapahtumat vasta saavatkin arvostamaan elämää ja toisaalta muistamaan, miten nopeasti kaikki voi muuttua.
No. Tänään nostan maljan ystävän syntymäpäivän lisäksi ihan vaan elämälle!
Kuvat Make Hotti
